Pitkästä aikaa blogin ääressä.
Tällä kertaa ajattelin vihdoin avata teille seuraavan osan tätä vuokrayksiötä.
Käydessäni tässä asunnossa ensimmäisen kerran, oli moni asia jotka miellyttivät ja sitten monta myös niitä jotka eivät olleet niin miellyttäviä asioita. Mutta kun uuden kodin löytämisellä oli kiire, päätin selviytyä tilanteesta.
Edellisen vuokralaisen sänky ei mahtunut täysin pituudeltaan alkoviin. Oli silmään pistävää, kuinka vuode oli alkovissa sen näköinen kuin se pyrkisi pois sieltä. Itse alkovi, tumma, pimeä kolo asunnon seinässä.
Vähitellen makuualkovista on tullut näiden vuosien aikana minun näköiseni - rauhallinen, vaaleasävyinen rauhoittumisen paikka. Tekstiilejä vaihtamalla tunnelma vaihtuu vuodenaikojen mukaan, rauhallisuus on se joka pysyy sisustuksesta toiseen.
Takaseinälle olen ripustanut kankaan; on kuin laittaisi uuden tapetin seinään sitä vaihtaessa. Kankaan ylä- ja alapäissä on puurimat joiden päät olen maalannut valkoiseksi jotta ne hukkuisvat paremmin seinän väriin. Tällä hetkellä seinällä on Vallilan Memento kangas.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti